Hei, mitä kuuluu?

Meluvammat ja niiden ennaltaehkäisy

Kuuloaistia pitäisi suojata jo lapsuudessa. Monesti ei tule ajatelleeksi, että jopa kovaääniset lelut voivat vaurioittaa kuuloa: nallipyssyn laukaus saattaa olla voimakkaampi kuin rynnäkkökiväärin ääni.

Tutkimuksen mukaan suomalaisista nuorista yli 50 % altistaa kuulonsa haitalliselle melutasolle. Kuulokkeilla musiikin kuuntelu maksimiäänenvoimakkuudella tai konsertit saattavat aiheuttaa meluvamman, joko akuutin tai ajan kanssa syntyvän. Jos musiikki kuuluu ympäristöön kuulokkeiden läpi, on todennäköistä, että äänenvoimakkuutta on liikaa. Armeijassa meluvammoja syntyy ns. impulssimelusta, eli esim. aseen laukaisusta lähellä suojaamatonta korvaa.

Mm. metsästysharrastus, moottoriurheilu, työkoneet (sirkkeli, moottorisaha jne.) ja kovaääninen musiikki aiheuttavat kuulovammoja kaiken ikäisille. Myös erilaisissa töissä ja ammateissa altistutaan koville äänille. Muusikot ja ravintolatyöntekijät altistuvat kovaääniselle musiikille, metallityöntekijät, puusepät, rakennusalan ihmiset ja maataloustyöntekijät erilaisten työkoneiden äänille jne. valitettavan usein kuulo jää suojaamatta.

Työntekijöitä suojaava meluasetus määrittelee melun raja-arvot seuraavasti: alempi toiminta-arvo on 80 desibeliä ja ylempi 85 desibeliä. Jos ylempi raja ylittyy, työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijällä on henkilökohtaiset kuulosuojaimet. Mikäli melu on yli 87 dB kuulosuojaimia käytettäessäkin, työnantajan on ryhdyttävä toimiin altistuksen vähentämiseksi.

Akuutti meluvamma
Akuutti meluvamma voi syntyä yksittäisestä, voimakkaasta meluimpulssista tai lyhytkestoisesta voimakkaasta melusta, joka on ylittänyt sisäkorvan sietokyvyn. Myös voimakas isku voi aiheuttaa meluvamman. Ensimmäinen merkki on korvien soiminen, jota seuraavat kuulon heikkeneminen ja tukkoisuus. Joissakin tapauksissa esiintyy myös kipua, kuulon yliherkkyyttä tai äänien säröytymistä. Useimmiten oireet häviävät muutaman tunnin, viimeistään muutaman vuorokauden kuluttua, mutta joskus ne jäävät pitkäaikaisiksi, jopa pysyviksi. Akuutin meluvamman hoitokeinot ovat rajallisia.

Voimakas meluimpulssi aiheuttaa sisäkorvan simpukan kalvoihin repeämiä, tuki- ja aistinsolujen vaurioitumista ja sisäkorvan verenkierron vaikeutumista. Kun äänen voimakkuus ylittää 165 dB, paineaalto saattaa aiheuttaa myös tärykalvon repeämisen.

Akuutilta meluvammalta voi suojautua käyttämällä korvatulppia tai kuulosuojaimia aina kun on mahdollisuus altistua kovalle äänelle: konsertit, työkoneen käyttö, ilotulitteiden ampuminen jne.

Meluvamman aiheuttama pysyvä kuulon heikkeneminen
Hyvin voimakas meluimpulssi tai pitkäaikainen oleskelu voimakkaassa melussa voi aiheuttaa jopa pysyvää kuulon heikkenemistä. Kun osa sisäkorvan aistinsoluista vaurioituu, niiden toiminta saattaa palautua ennalleen, mutta samaan aikaan osa tukisoluista tuhoutuu, eikä niiden toimintakykyä voida palauttaa tai parantaa mitenkään. Vaurioituneetkin solut saattavat ajan myötä lakata toimimasta ja tuhoutua.

Tärkein hoito on välttää altistusta uusille meluvammoille ja kaikille voimakkaille äänille. Sisäkorvan mikroverenkiertoa voidaan myös yrittää parantaa lääkevalmisteilla. Parempi mikroverenkierto lisää Cortin elimen happipitoisuutta ja itsehoitona on mahdollisen tupakoinnin lopettaminen. Vakavia tapauksia voidaan hoitaa myös ns. ylipainehoidolla.