Työpahoinvointi on helppo piilottaa

Työhyvinvointia voi seurata säännöllisillä kyselyillä. Tavanomaisessa kyselyssä on monivalintakysymyksiä, joihin vastataan vaihtoehdoilla täysin samaa mieltä, täysin eri mieltä tai en osaa sanoa. Kysely on hyvä tapa seurata työyhteisön hyvinvointia, mutta realistinen tulos vaatii sen, että kysymyksiin vastataan rehellisesti. Haastavaan tai epämiellyttävään kysymykseen on helppo vastata toivottu vastaus tai en osaa sanoa, vaikka todellisuudessa toinen ääripäistä olisi realistinen vastaus.

”Koen ulkopuolisuutta työyhteisössä”

”Alkoholinkäyttöni ei häiritse työskentelyä”

”Pystyn sanomaan mielipiteeni rohkeasti ääneen”

Kun etätyöt ja hybridimalli ovat yleistyneet, työhyvinvointia on entistäkin haastavampaa seurata. Työaika saattaa venyä, kun voi hyvin kirjoitella sähköpostia ruoan ollessa uunissa. Kipeänäkin voi hyvin tehdä töitä kotona, kun ei ole tartuttamisriskiä työkavereihin. Täytyisi kuitenkin muistaa, että ihminen on kokonaisuus, jonka terveyden jokaisesta osa-alueesta tulisi huolehtia, myös etätöissä.

Työpaikkakiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen on sopimatonta ja hyvän tavan vastaista käyttäytymistä. Jokaisessa työyhteisössä tulee ajoittain kiistoja ihmisten välille ja työpaikkakiusaaminen voi joskus olla vaikea erottaa työelämään kuuluvasta normaalista ristitilanteesta. Kiusaaminen näyttäytyy sanoin, teoin ja asentein. Se on järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alentavaa toimintaa. Työpaikkakiusaaminen lisää stressiä, heikentää työhyvinvointia ja pahimmillaan voi johtaa kiusatun sairastumiseen.

Kiusaaminen näyttäytyy sanoin, teoin ja asentein. Se on järjestelmällistä ja jatkuvaa toista alentavaa toimintaa. Työpaikkakiusaaminen lisää stressiä, heikentää työhyvinvointia ja pahimmillaan voi johtaa kiusatun sairastumiseen.

 

Työntekijän täytyy kertoa kiusaajalle suoraan, jos hän kokee käyttäytymisen asiattomaksi. Asiasta on syytä kertoa myös esihenkilölle. Jos kiusaaja on esihenkilö, kiusatun on hyvä olla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun tai luottamushenkilöön.

 

 

Oman yhteisön HR vai ulkoistettu?

 

Sisäinen henkilöstöhallinnosta vastaava on hyvässä asemassa, sillä hänellä on mahdollisuus nähdä päivittäin, mitä työpaikalla tapahtuu. Hän ei välttämättä kuitenkaan kuule kaikkea, mitä kahvihuoneessa puhutaan toisesta työntekijästä tai hänestä itsestään.

 

Tilanteet voivat kärjistyä helposti ja silloin voi olla vaikea kertoa avoimesti mitä on kuullut keneltäkin tai mitä on itse puhunut. Ulkoinen kumppani on matalan kynnyksen lähestymistapa.

 

Kumppani tulee työyhteisöön puolueettomana ja tietäen, että hän ei liity työpaikan ristiriitoihin. Hänelle on turvallista kertoa rehellisesti, jos on huomannut työpaikkakiusaamista tai juoruilua kahvihuoneessa.

 

 

Miten toimia, jos havaitsee kiusaamista?

 

Työpaikalla kuuluisi olla ohjeet, miten ja kenelle kiusaamisesta ilmoitetaan. Jos näin ei ole, apuna voi käyttää esimerkiksi Työsuojeluhallinnon ilmoitusmallia, joka löytyy Työsuojeluhallinnon sivulta.

Lähde: https://www.tehy.fi/fi/tyoelamaopas/tyosuojelu/tyopaikkakiusaaminen